Inka viihtyi tälläkin kertaa sarjakuvahyllyköiden luona. Hyllyssä oli monta kansiollista Miki Hiir- ja Muumilehtiä, joita kantoi pöytään ja katseli kuvat tarkkaan. Ihan samanlaisia seikkailuja niissä näytti olevan kuin suomenkielisissä lehdissäkin. Aku Ankan taskukirjojakin oli, mutta niillä oli vain joku viron kielinen nimi.
Ikkunan edessä oli pari säkkituolia ja Inka siirtyikin pöydän äärestä mukavempaan lukuasentoon. Säkin päällä oli kiva olla välillä selällään tai mahallaan ja välillä istuskella vain. Samalla pystyi seuraamaan ikkunasta vesisadetta ja ihmisiä jotka kulkivat kadulla. Heidän päämääriään oli jännä arvailla. Lapset joilla oli reput selässä, olivat varmaan tulossa koulusta, soitinkoteloa kantava poika oli varmaan menossa soittotunnille, täti sateenvarjon kanssa varmaan menossa kauppaan ja toiset tätit kiirehtivät kirjastoon. Monenlaista kulkijaa näkyi.
Kirjastossa vierähtikin useampi tunti. Kotiin lähtöä suunnitellessamme Inka huomasi hyllyn, jossa oli vaikka miten kauniita ja hienoja prinsessakirjoja. Lasivitriinin taakse oli rakenneltu prinsessalinna ja sen pihalla oli prinsessoja, eläimiä ja vaikka mitä. Toivottavasti ovat paikoillaan vielä sitten kun tullaan sinne uudemman kerran. Silloin voisi keskittyä niihin prinsessajuttuihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti