Mummun ja papan kanssa oli hauskaa leikkiä pitkästä aikaa. Kerittiin piirtää ja värittää yhdessä monen monta hienoa piirustusta, koota palapeliä ja leikkiä muuten vaan. Inkasta nämä päivät olivat tosi mukavia.
Kävimme tietenkin katselemassa ja esittelemässä Pärnun kaupunkia. Joenrannalla Inka liikkui mummun ja papan kanssa näyttäen omasta mielestään tärkeitä juttuja, vanhemmat karkasivat sillä aikaa kahdestaan aallonmurtajalle. Keräsimme porukalla puiden juurilta taskut täyteen tammenterhojen hattuja, niistä Inka suunnittelee tekevänsä kaulakorun, jonka voi antaa sitten kaverilleen kun palaamme Suomeen.
Teimme myös autoajeluita vähän kauemmaksi Pärnun kaupungista. Merenrannan läheisyydessä kulkevalla reitillä oli mielenkiintoisia pikkukyliä ja katseltavaa, välillä pysähdyimme ihastelemaan merimaisemia. Papan avustuksella Inkan kivikokoelmaan kertyi hienoja kiviä paljon lisää. Koska Latvian rajalle ei ollut kovin pitkä matka, pistäydyimme myös Latvian puolella. Asutus ja maisemat olivat siellä jo vähän erilaiset mitä Viron puolella oli tottunut näkemään.
Torstaiaiaamuna heräsimme aikaisin ja lähdimme Tallinnaan. Mekin lähdimme käväisemään Helsingissä, joten matkustimme yhdessä Linda Linellä meren yli. Helsingissä hyppäsimme raitiovaunun kyytiin, jolla huristelimme rautatieasemalle. Ratikkakyyti oli Inkallekkin ihan uusi kokemus ja oli kuulema hauskaa. Mummu ja pappa jäivät asemalle odottamaan junaa mutta me palasimme kävellen satamaan katsellen samalla Helsingin kaupunkia. Kultaista patsasta esittävä mies oli Inkan mielestä vähän hassu. Ja myöhemmin suden hahmoon pukeutunut ihminen vilkutteli Inkalle käpälällään. Sellaisiin kummalluksiin törmäsimme kaupungilla.
Suomesta Inka sai mukaansa uuden Aku Ankka-lehden. Sitäpä olikin mukava lukea laivamatkalla ja myöhemmin kotona iltasatukin luettiin lehdestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti